Attitude over altitude 1/4

24.9.2016 Lähdimme Jenni-vaimon kanssa toteuttamaan pitkäaikaista haavetta nousta Nepalin Mount Everestin Base Campiin. Lento Helsingistä Moskovan kautta Kathmanduhun jätti meidät Tribhuvanin kansainvälisen lentokentän eteen. Taksi kiidätti kaksi turistia silmät pyöreinä hotelliin Thamelin kaupunginosaan. Tästä tulisi päämajamme seuraavaksi muutamaksi päiväksi, jotka oli varattu varustamiseen ja kulttuuriin tutustumiseen. Neljä päivää myöhemmin nousimme oppaan johdatuksella bussiin Kathmandun keskustasta ja lähdimme pitkälle ja uuvuttavalle bussimatkalle Jiri Bazarin kautta Shivalayaan.

5.10.2016
Day 7.

Kylmä kamina kököttää keskellä tupaa Menjassa päivämatkan päässä Namche Bazarista. Väsyneitä naamoja puhelimien valossa. Nepalissa vuorilla ei ehkä vessaan tule valoja, mutta puhelimet pelaavat kaikkialla. Messi täyttyy hiljalleen illallistajista. Puhelimet asetellaan tabletin paikalle pöytään nenän eteen.

Kiinalaiset paperilyhdyt valaisevat huoneen. Ruoan odotus monesti kestää. Muori köökissä alkaa vasta tilauksesta kuorimaan perunoita. Ikkunasta käy veto. Vedän takin kiinni, vaikka ollaan sisätiloissa. Lisään teekuppiin Kukhuri-rommia. Yritän pysytellä valveilla edes kahdeksaan asti. Juttelemme oppaan kanssa ruoasta.

Pari viime päivää on kulunut rutiineja suorittaessa. On kävelty, nesteytetty, pesty pyykkiä, nesteytetty ja kävelty. Proteiinin hankinta on melko hankalaa. Sagaramathan (Everestin) kansallispuistossa on teurastuskielto. Kaikki liha kannetaan ylös, joten sen hankinta on paljolti keliriippuvaista. Kathmandusta ostetut proteiinipatukat on syöty jo ajat sitten.  Paikallista juustoa saa sieltä täältä.

Kolme päivää sitten Taksindussa aamu valkeni utuisena. Everestistä nähtiin vilaus pilvien keskeltä. Sitten alkoi laskeutuminen aasien paskantamaa polkua. Matkalla poikkesimme luostariin.

Oppaamme, Kumarin, kanssa keskustelimme koko matkan alas uskonnoista. Sitten tulivat aasit. Tunnin matka Nunthalaan venyi aamupäivän mittaiseksi. Lisää laskeutumista Jubhingiin. Lounas oli mainio: kävin uimassa ja pesin vaatteita.  Jenni oli varustautunut hiukan liian raskaasti kuumaan päivään. Olin huolissani lämpöuupumisesta. Varustusta kevennettiin lounaalla.

Painostava kuumuus, Nepalin nousut, ja ukkonen, jarruttivat kulkijaa. Ylilentävät koneet muuttivat reittiä. Juuri kun pääsimme ylös alkoi sataa. Aasiruuhkassa seisoessa ensimmäiset tipat osuivat maahan. Lyhyt tauko tea housessa ja sadeviitat päälle. Bupsan kylään oli vielä puolitoista tuntia matkaa.

Iltapäivällä usko oli loppua. Olimme varmoja, että valitsimme väärän reitin. Lopulta  saavuimme Jennin kanssa perille puoli tuntia etuajassa.

 Mukava hotelli. Lämmin huone kaminan hormin yläpuolella. Ilta oli huomisen suunnittelua ja venyttelyä. Jenni korjasi ratkenneita housuja. Nukahdin hyvissä ajoin kahdeksalta.

Unissa kertasin ensimmäisten päivien tapahtumia.

Kathmandusta kuuden tunnin bussimatka Jiri Bazarin kautta Shivalayaan venyi lopulta 14 tuntiin. Liejuiset tiet kantoivat veron, eivät autoa. Syöminen tapahtui roadhouse-ruokalassa. Kaikille Dal bathia. Paljaat kädet sopivat syömiseen.

Bussin tasauspyörästön lukituksen rele piippasi unessa taustalla. Käänsin kylkeä.

Sade yllätti lounastauon aikana. Olimme jumissa savuisessa vuoristokämpässä nuoren naisen vieraana. Kahden tunnin päästä pääsimme liikkeelle. Nousua oli ihan kelvollisesti  1800 metristä aina 3680 metriin. Usva levittäytyi metsään. Kulkeminen tapahtui valumaveden muodostamia uria pitkin murakossa. Pidimme Jennin kanssa perää. Yhtäkkiä tajusin eksymisen vaaran. Kumar vislaili jostain edeltä. Vesisade oli hellittänyt. Kiirehdin välimatkaa kiinni oppaaseen.  

Ohitimme temppelin rauniot. Usvapilvessä meno oli kuin Tuomion temppelissä. Hämärän laskeutuessa saavuimme Toktain kylään, joka koostui kahdesta eri torpasta.

Pujahdimme sisään vierasmajaan. Tupaa emännöi kaksi vanhaa ämmää. Savuinen mökki muistutti Hateful Eightin tapahtumapaikkaa.

Huoneet valmistettiin sillä välin kun joimme teetä. Torakoita juoksi seinissä ja käsiä palelsi niin, että terästin teen rommilla. Pökköä laitettiin pesään. Välillä piti tuulettaa savua ulos. Sytytin sikarin. Opas tarjoili millet-viinaa, rakshia. Vanhempi ämmä nauroi oppaan vitsille viinasta sydämensä pohjasta. Nostin yöksi rinkan kattokoukkuun riippumaan kuokkavieraiden pelossa.

                                            ...................................