Runtu on rakkautta, sääli on sairautta.

Viime aikoina loukkaantuminen tuntuu alkaneen puhuttaa lehtien palstoilla. Varjelu toisen mielen, ja etenkin oman, pahoittamisesta on saanut sellaiset mittasuhteet, että Tuomas Kyrön Mielensäpahoittaja alkaa kuulostaa lastentarhan päiväunisadulta. #metoo -kampanjan myötä myös miehet ovat alkaneet oireilemaan.

Kyllähän meikäläinen ymmärtää, että lapsia yritetään miten milloinkin suojella Jumalan luomalta ja ihmisen ylläpitämältä todellisuudelta, mutta että aikuisia ihmisiäkin. Männä viikolla luin juttua miesten tavasta piikitellä toisiaan ulkonäöstä. Niin, sitä kyllä tehdään. Muistan hyvin miten kotona käydessä tökättiin vatsaan ja todettiin, että ”olet kerännyt jotain tuohon”, ennen kuin kenkiä saa eteisessä jalasta. Pitää paikkansa. Jäi siinä vähän ”ränni” päälle ja turvotus painaa vieläkin. Kuntosalilla käydessä ystäväni tokaisi levytangon alta varmistajalle: ”vittuile nyt vähän edes, että saa jotain aikaiseksi.” Kaverin kanssa on parasta treenata. Jos salille lähtö laiskottaa, niin motivaatio kyllä löytyy, kun miettii sitä vinoilun määrää, minkä saa osakseen jos jättää menemättä.

Nyt kuitenkin on niin, että aikuiset miehet ovat alkaneet ottaa itseensä ja puhumaan siitä. Ei ole Kööpenhamina kuin ennen. Mitä tapahtui vanhalle sananlaskulle ”only sticks and stones may break my bones”, utelee stand-up koomikko Steve Hughes. Jos on lihava, on varmaan saanut kuulla siitä. Jos käsivarret ovat kuin pakkasen raiskaamat pulkannarut, siitäkin huomautetaan. Liian fiksu palautetaan ”todellisuuteen” nopeasti. Täydellisen vartalon omaava lienee mulkku ja käyttää todennäköisesti jotain ”mömmöjä”. Tuskinpa on paljon elämänilosta tietoa mokomalla.

Vaakakapinan Pasi Huttunen loukkaantui 14.11.17. (Yle.fi) humalaisten naisten kommentista. Jos yrittämällä yrittää loukkaantua, kyllä se onnistuu. Huttunen toivookin, että lopetettaisiin se toisten kehojen arvostelu.

Mielestäni miehen kannattaa olla huolissaan silloin kun vittuilu loppuu. Jos kukaan ei enää kehtaa huomauttaa, on asiat huonolla tolalla. "Runtu on rakkautta, sääli on sairautta", sanotaan. 

Poliittisesti korrekti kanssaeläjä karsii karskiudet puheenparrestaan ja hymähtelee leukapartaansa muiden puutteita. Mieleeni pälkähti tuossa eräänä päivänä luennolla ryhmätehtävää tehdessä, että joku porukasta saattaa olla ääniyliherkkä. Yritin mahdollisimman hissukseen pureskella evääksi ottaamaani omenaa. Ei pidä ajatella, että olisin toisaalta kovinkaan poliittisesti korrekti, koska samaan aikaan jätin tyysti huomiotta 33% todennäköisyyden, että joukossa oli myös hajuyliherkkä, sillä aamutuimaan olin naamaa paneroidessa tupsauttanut kölnin vettä paidankaulukseen.

Yliherkkyys ei ole sama asia kuin loukkaantuminen. Ehkä näin, mutta miksi minulle sitten pitää siitä kertoa? Ei minua kiinnosta jos sinusta ärsyttävintä maailmassa on baanaanin syönnistä lähtevä ääni. Jos kuitenkin kerrot siitä minulle, ajattelen, että minun on se huomioitava, sillä muuten loukkaan sinua tietoisesti.

No, minäpä kerron sinulle: minua loukkaa jos sovitaan jotain ja soitan sinulle myöhemmin ja sinä kerrot että olet päättänyt loukata sopimustamme. Sovittu ei nyt onnistukaan. Minua loukkaa, koska minusta et kunnioita minua, ja toisekseen, koska olin järjestellyt päiväni luottaen meidän sopimukseen. Luotin sinuun.

Yhtäkkiä tuntuu kuitenkin ettei ole vara huomauttaa asiasta, koska saattaisit loukkaantua. Ehkä olit vilpittömässä mielessä sopinut kaksi asiaa päällekkäin, koska arvelit minun loukkaavan sopimustamme. Olinhan minäkin tehnyt varasuunnitelman, koska pidin mahdollisena sinun loukkaavan sopimustamme. Lienee siis kohtuullista etten syyllistä sinua rikkomuksesta. Ei ole reilua syyllistää sinua vain, koska ehdit loukkaamaan sopimustamme ennen minua.

Monesti tuntuu, että Suomen n. 5.5 miljoonaa ihmistä elävät 5.5 miljoonassa mikrokosmoksessa, missä keskustähtenä on oma napa. Olisi suotavaa jos muut sitä sitten kiertäisivät omilla kiertoradoillaan sopivan matkan päässä.

Loukkaantuminen on subjektiivinen kokemus. Sinua ei loukkaa se mikä Minua loukkaa. Elämä tuntuu välistä muutenkin aika monimutkaiselle erilaisten ihmisten, ohjeistusten, vessanpöntön kansien, tiskaamisen, tulostimien ja laskujen, ynnä muiden kärsivällisyyttä vaativien askareiden kanssa.