Suomalaiset ne on hauskaa väkeä. Viikottain saa seurata mediassa ohjeistuksia milloin mihinkin arkipäivän haasteeseen. Näin kesän aikana mm. Helsingin sanomat ohjeisti kansaa vedenjuonnissa, sekä lomailussa (HS: 01.08.). Muistini mukaan ajoittain raskaaseenkin juomiseen taipuvainen Mark Twain kehotti muistamaan kohtuuden veden juonnissa.
Lomailu aiheuttaa luterilaisen työmoraalin omaavalle tallaajalle sekin päänvaivaa. Ryypätäkkö rattoisasti, vai keskittyäkö palautumaan raadannasta? Jotain epäarkista olisi kiva kokeakin, mutta mihin sitä uskaltaa enää nykyään lähteä Euroopassa? Sitten on ne aikaerot kauemmas matkustaessa.
Työterveyspsykologi Lappi kitetyttää onnistuneen loman siten, että työkyky on parempi, kuin loman alussa (HS: 01.08.). Parempi työkyky tosin lienee enemmänkin seuraamus paremmasta olosta tai onnellisuuden tunteesta. Siinä mielessä parempi luonnehdinta hyvästä lomasta löytyisi ehkä Lapin ohjeista pieleen menneeseen lomaan:
”Parhaimmillaan työ ja hyvä arki tuo hyvinvointia. Vierastan ajatusta, jossa loma on hyvä ja työ paha. Loma on kuitenkin eräänlainen ’poikkeusolosuhde’.“
Tuttavapiirissäni moni usein unelmoi lomilta palatessa jo seuraavasta breikistä. Loma on palkinto raadannasta. Hetki vapautta työarjesta. Löhöillessä rannalla rautaisen työetiikan omaavalla skandinaavilla omatunto voi alkaa kolkuttaa. Jotain kai pitäisi tehdä? Käärme on luikerrellut paratiisiin. Hyväksyntää haetaan somesta postaamalla kuvia „poikkeusolojen“ drinksuista oikeutuksilla: „koska loma! (tänään en aio laittaa housuja jalkaan)“. Feediä on syytä päivittää tasaisin väliajoin. Tykkäykset uudistavat lomailumandaatin ja hetken hedonismille turvautuu mielenrauha. Ei tässä sentään mihinkään nakkipiilon ole luikittu töitä pakoon.
Viikonloppumiljonäärinä elo ja poikkeusolo kuitenkin päättyy aikanaan ja tulee aika kohdata arjen kurjuus taas seuraavat yksitoista kuukautta.
Itse olen pyrkinyt noudattamaan ajatusmallia, missä loma tuo onnistumisen ja hyvänolontunnetta, mutta sieltä on suhteellisen kiva palata arjen mukavuuksiin. Tällaisia elämyksiä on löytynyt mm. Nepalista, pyhiinvaellukselta Espanjassa tai Siperian radalta. Tätä juttua kirjoitan Kirgiisiassa.
Reissun kääntyessä ehtoopuolelle haaveilen kuumasta suihkusta, puhtaista lakanoista, oman keittiön mukavuuksista, elokuvissa käynnistä, aamupaskasta istuttavalla pöntöllä ja hyvästä punaviinistä. Reissureppuun näitä arjen mukavuuksia ei ole juuri viimeisinä aikoina kertynyt. Sen sijaan olen nauttinut onnistumisen tunteista vuoristotrekillä, bazaarilla shoppailusta, uuden kielen ja kulttuurin oppimisesta sekä mielenkiintoisista keskusteluista.
Kotikorjaamolle on oikeastaan kiva palata. Tiedän, että arjen rutiinit sujuvat suht ongelmitta ja seuraavan yksitoista kuukautta saan nautiskella edellä mainituista mukavuuksista.
Töihin palatessa koen työkykyni olevan hyvä, koska minulla ei ole suorituspaineita oman arvon takaisin lunastamisesta kolleegojen parissa. Olen ylpeä lomasaavutuksistani ja valmis palaamaan arjen haasteisiin hymy kasvoilla.
Eli nähdään kun tavataan ja käydään sitten viikonloppuna kaljalla huilaamassa ja törisemässä joutavia. Nyt täytyy vetää rimmelit kireälle ja keskittyä poikkeusoloihin vielä tovin aikaa, että pääsee kotiin huilaamaan.
Kiitos, anteeksi ja näkemiin!
- Puolihalvaantunut kokki
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti